Synnytyksen jälkeinen äitiysfysioterapeutin tutkimus
Marjaana Koivuranta • 4. kesäkuuta 2021
Äitiysfysioterapiaan voi tulla heti, kun siltä tuntuu
Äidit kysyvät usein missä vaiheessa äitiysfysioterapeutin vastaanotolla kannattaa tulla synnytyksen jälkeen. Äidin kehossa tapahtuu eniten palautumista n.2kk synnytyksen jälkeen, joten tässä vaiheessa on hyvä tarkistaa lantionpohjan ja vatsalihasten tilanne. Usein äideillä tekeekin jo mieli ruveta liikkumaan enemmän ja mikäli tässä vaiheessa on vielä esimerkiksi vatsalihasten erkaumaa, on siihen syytä puuttua ja huomioida esimerkiksi liikuntaa lisätessä.
Vastaanotolle saa kuitenkin tulla jo aiemmin mikäli on herännyt kysymyksiä tai huolia liittyen palautumiseen.
Erityisesti mikäli on kipuja tai vaikeuksia tunnistaa lantionpohjaa kannattaa hakeutua äitiysfysioterapiaan heti, kun se itsestä tuntuu sopivalta ajankohdalta.
Äitiysfysioterapiaan voi tulla myös myöhemmin eli synnytyksestä voi olla pidempikin aika ja moniin vaivoihin voidaan saada apua vielä vuosienkin päästä.
Mitä käynnillä tehdään
Vastaanottokäynti alkaa aina perusteellisella haastattelulla, koska on tärkeä selvittää äidin taustat, mahdolliset ongelmat sekä tavoitteet ja toiveet käynnin suhteen. Haastattelun jälkeen tehdään kattava tutkimus. Tutkimuksessa käydään läpi koko keho, ryhti ja mahdolliset arvet. Lantionpohjan ja vatsalihasten tilanne tarkistetaan sekä ultraäänilaitteella että käsin. Lantionpohjan sisätutkimus kuuluu myös käyntiin ja se antaa selkeän kuvan lantionpohjan lihasten voimatasosta. Tutkimukset eivät aiheuta kipua eikä tutkimuksiin tarvitse valmistautua muutoin, kun ettei käy pissalla n.1-2h ennen tutkimusta.
Tutkimuksen perusteella annetaan yksilölliset ohjeet ja käydään läpi liikuntasuosituksia äidin omien tavoitteiden mukaisesti. Äidit hyötyvät yleensä jo kertakäynnistä ja hyvin harvoin on tilanteita, että äitiysfysioterapiassa käytäisiin tiheästi tai esim. viikon välein. Mikäli on erkaumaa tai muuta ongelmaa, on kuitenkin hyvä varautua käymään kontrolliluonteisilla käynneillä n. 6-8vk välein.
Niska on jomottanut jo pari viikkoa. Ajanvarausta tehdessä eteen tulee kolme vaihtoehtoa: kiropraktikko, fysioterapeutti vai hieroja? Hyvä uutinen: sinun ei tarvitse tietää vastausta etukäteen. OKFK:lla työskentelee kaksi kiropraktikkoa, kolme fysioterapeuttia ja kaksi hierojaa saman katon alla. Voit varata ajan kenelle tahansa meistä – ja tarvittaessa ohjaamme sinut eteenpäin toiselle ammattilaiselle. Ensin selvitetään, mistä on kyse Vastaanotto ei ala suoraan hoidolla. Ensin käydään läpi: Miten kauan oire on jatkunut? Tuliko se yhtäkkiä vai hiljalleen? Mikä helpottaa, mikä pahentaa? Sama oire voi tarkoittaa montaa eri asiaa. Kaksi ihmistä voi tulla niskakivun kanssa, mutta toinen hyötyy hieronnasta, toinen fysioterapeutin ohjaamasta harjoittelusta ja kolmas kiropraktikon tutkimuksesta. Siksi katsomme aina koko tilannetta – emme vain sitä kohtaa, joka sattuu. Kolme ammattilaista, kolme näkökulmaa Hieroja keskittyy lihaksiin ja pehmytkudokseen : jännitys, arkuus, liikkeen rajoitteet. Hoidossa käytetään hierontaa ja annetaan usein kotiohjeita liikkuvuuteen tai lämpöhoitoon. Fysioterapeutti keskittyy liikkeeseen ja toimintakykyyn . Tässä sinä olet aktiivinen tekijä – harjoitellaan yhdessä. Sopii esimerkiksi leikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen tai pitkittyneisiin kipuihin. Kiropraktikko tutkii niveliä ja selkärankaa , ei pelkästään lihaksia. Naksautukset ovat vain pieni osa työtä – taustalla on aina tarkka tutkimus. Miksi yhteistyö kannattaa Hierojalle niskakivun vuoksi tullut asiakas voikin hyötyä enemmän fysioterapeutin harjoitteluohjelmasta. Tai kiropraktikon tutkimus paljastaa, että paras apu löytyy hieronnasta. Kun kaikki työskentelevät saman katon alla, tämä onnistuu ilman turhia mutkia. Se ei tarkoita, että sinun pitäisi käydä kaikkien kolmen luona. Usein yksi ammattilainen riittää täysin. Joskus kannattaa yhdistää kahta. Tärkeintä ei ole se, kuka hoidon tekee – vaan että saat juuri sinun tilanteeseesi sopivaa apua. Etkä joudu ratkaisemaan sitä yksin. Varaa vain aika – me hoidamme loput.
Monet meistä viettää työpäivänsä näytön ääressä, tuolissa istuen. Vaikka istuminen tuntuu leppoisalta ja helpon oloiselta, se kuormittaa kehoa yllättävän paljon – erityisesti pitkään jatkuessaan ja toistuessa päivästä toiseen. Miksi istuminen kuormittaa kehoa vaikka mittään ei tee? Pitkäaikainen istuminen pitää useita lihasryhmiä joko jatkuvassa jännityksessä tai käyttämättöminä. Molemmat näistä ovat herkkiä aiheuttamaan kiputiloja. Tyypillisesti niska-hartiaseudun ja yläselän lihakset joutuvat työskentelemään staattisesti pitäen päätä ja käsiä paikallaan, kun taas lonkankoukistajat lyhenevät ja pakaralihakset "unohtuvat" käytöstä. Tämä epätasapaino näkyy sitten usein kipuina ja jäykkyytenä. Tai liikkuvuuden heikkenemisenä, jota ei arkielämässä edes ensin huomaa. Mikä istumisessa tulee yleensä kipeäksi? 1. Niska- ja hartiakivut Näyttöpäätetyö ja etenkin pään työntyminen eteenpäin kuormittavat niskan ja yläselän lihaksia jatkuvasti. Aikuisen pää painaa suunnilleen viitisen kiloa, ja eteenpäin työntynyt pää saattaa pahimmillaan moninkertaistaa tämän kannateltavan painon selän ja niskan lihaksille. Samalla tavalla kun käsipainon kannattelu ilmassa lähellä kehoa on helppoa, mutta paino alkaa tuntua moninkertaiselta kun käden suoristaa. Tuloksena on usein niskakipu, jäykkyys ja jopa päänsärkyä. 2. Selkäkivut Etenkin lapaluiden välinen alue jännittyy helposti, kun hartiat pyöristyvät eteenpäin näppäimistön tai hiiren ääressä työskennellessä. Toisaalta myöskään pakotettu ryhdikkyys lavat yhdessä ei ole hyväksi, siinä lapojen väli joutuu myöskin koko ajan töihin. Molemmissa tulee usein ns. iskeeminen tila, eli lihaksen staattisen työn vuoksi lihas ei saa kunnolla happea verenkierrosta, joka ilmenee kipuiluna. 3. Lonkankoukistajien kireys Istuessa lonkankoukistajat ovat jatkuvasti lyhentyneessä asennossa. Ajan myötä tämä voi johtaa kireyteen, joka vaikuttaa myös alaselän ja lantion toimintaan. Jos reidet ja lonkankoukistajat ovat liian kireitä, ei lantiokori pääse kunnolla liikkumaan, ja alaselkä kuormittuu. No miten hieronta auttaa? Hieronta on tehokas keino purkaa istumatyön aiheuttamia lihasjännityksiä, erityisesti alueilla joita on usein hankala venytellä, kuten lapojen ja selkärangan alueen lihakset. Hierotut alueet ovat yleensä: Pitkä erector spinae lihasryhmä selkärangan molemmin puolin alaselästä aivan yläniskaan saakka Lavankohottajalihas ja epäkäslihas Kallonpohjan alueen lihakset, erityisesti ns. niskarusetti päänsärkyvaivoissa Lapaluiden välin suunnikaslihakset Nelipäinen selkälihas selän alaosassa Hieronnan hyödyt eivät rajoitu pelkkään hetkelliseen helpotukseen. Säännöllinen hieronta auttaa ehkäisemään vaivojen kroonistumista, parantaa kehon liikkuvuutta ja kehon hahmotusta, sekä tukee palautumista työpäivän kuormituksesta. Vinkkejä hieronnan lisäksi Hieronta toimii parhaiten yhdessä muiden itsehoitokeinojen kanssa: Pidä lyhyitä taukoja istumisesta esimerkiksi kerran tunnissa. Taukojen aikana kannattaa ennen kaikkea tehdä lapapunnerruksia seinää vasten, jossa lapoja viedään ensin mahdollisimman yhteen, ja sen jälkeen mahdollisimman erilleen useita kertoja. Venyttele iltaisin erityisesti lonkankoukistajia ja rintalihaksia, jotka kiristyvät istuessa. 30-60 sekuntia per lihas riittää hyvin, vaikka iltauutisia katsoessa tai aviokumppanin päivän kuulumisia kuunnellessa. Ja suosittelen aina niskavaivoihin lämpöhoitoa esimerkiksi lämmitettävällä jyväpussilla, jolla aluetta voi lämmitellä 15-20 minuuttia kerrallaan, vaikka työpäivänkin aikana. Jos istumatyö aiheuttaa vaivoja, kannattaa siis varata aika hierontaan! Alue saa paljon kaipaamaa hoitoa, kipu lievitystä, ja hierojalta saa tarkempia vinkkejä myös ongelman omahoitoon kotona. Ajanvaraus löytyy tutusti täältä Kirjoittanut Riku Kalistaja, 15.8.2026